6-1. luku Prout-kylä / Kestävä yhteiskunta Prout-kylä Toinen painos

 

○P.R. Sākāran Prout-kylä talous

Vuonna 1959 intialainen filosofi P.R. Sarkar esitteli Prout-ideologian (PROUT), joka on lyhenne sanasta "Progressive Utilization Theory". Tämä on yhteiskuntajärjestelmä, joka toimii kapitalismin ja kommunismin vaihtoehtona. Alla ovat sen pääkohdat.

- Ihmisellä on aineellisuus, tieto ja henkisyys, ja näiden kolmen tasapaino on tärkeää.

- Ihminen pyrkii onneen rajattomasti, mutta aineelliset asiat eivät voi koskaan täyttää tätä pyrkimystä. Vain rajaton yhteys henkisyyteen voi täyttää sen.

- Neljä perusoikeutta, jotka takaavat henkisen käytännön, kulttuuriperinnön, koulutuksen ja oman kielen ilmaisun.

- Maailman liittovaltion perustaminen ja ihmiskunnan yhdistäminen.

- Itsehoidon edistäminen alueilla.

- Maa ja kaikki sen luonnonvarat ovat ihmiskunnan yhteistä omaisuutta. Hallinnan ja käytön oikeudet tulee antaa henkilöille, jotka ovat henkisesti kehittyneitä ja joilla on tarvittavat kyvyt.

- Kaikkien maailman ihmisten tulee voida nauttia elämässään tarvittavista asioista, kuten ruuasta, lääkinnästä, koulutuksesta ja asumisesta.

- Maapallon kaikkien kasvien ja eläinten täydellinen turvallisuus tulee taata.

- Tiedeteknologian kehitys ei ole ainoa, mikä voi tehdä ihmiset onnellisiksi. Negatiiviset puolet tulee poistaa täysin, ja vain ne uudet keksinnöt, jotka eivät sisällä haittoja, voidaan hyväksyä ihmisille täydellisenä kehityksenä. Jos haitat eivät ole poistettavissa, ei niitä tule hyväksyä.

○Prout-kylän yhteiskuntarakenteet

Sarkar esitteli Prout-ideologian talouden vuonna 1959, ja siitä lähtien aika on muuttunut. Tämä Prout-ideologia kehittyi nykyaikaiseksi versioksi, joka on Prout-kylä.

Seuraavaksi tarkastelemme Prout-kylän yhteiskuntarakennetta, joka ulottuu kotitalouksista maailmanliittoon, ottaen huomioon ihmisen luonteen ja tiede- ja teknologian kehityksen. Ylemmän tason organisaatiot siirtävät osan oikeuksistaan ja valtaansa alemmalle tasolle.

6. Itseään elättävät kotitaloudet

5. Kotitalouksista muodostuva kunnallishallinto (vastaa kaupunkia. Prout-kylä)

4. Kunnallishallintoista muodostuva prefektuurin kokous

3. Prefektuureista muodostuva kansallinen kokous

2. Kansallisista kokouksista muodostuva kuusi mannerta (jokainen maanosa)

1. Osavaltioista muodostuva maailmanliitto

Yleisesti ottaen maailmanliitto saattaa olla merkitty kaikkein ylimmäksi organisaatioksi, mutta tässä se sijoittuu alimpaan paikkaan. Tämä johtuu muinaisen Kiinan kevät- ja syksykauden (shunjū) kirjasta "Laozi", joka sanoo:

"Kuudennessa luvussa: Suuret joet ja meret voivat olla satojen jokien kuninkaita, koska ne sijaitsevat tarpeeksi matalalla."

Itseään nöyryyttävä asenne on peruslähtökohta maailmanliitolle ja kaikille johtajille.

Prout-kylässä, prefektuureissa, kansoissa, osavaltioissa ja maailmanliitossa on yhteisesti kolme organisaatiota: hallinto, terveys ja ravinto, sekä valmistus, jotka toteuttavat tehtäviään kunkin tason mukaisesti.

◯Kunnallishallinto

・Hallinto (kunnallishallinnon käytännön asiat ja koulutus)

・Terveys ja ravinto (terveydenhuolto, ruoka, maatalous)

・Valmistus (elämisen perusmateriaalien valmistus, resurssitutkimus, infrastruktuurin suunnittelu, asuinalueiden ja viljelymaiden suunnittelu kunnallishallinnossa)

◯Prefektuuri

◯Kansallinen kokous

◯Kuusi mannerta

◯Maailmanliitto

○Kunnallishallinto (Prout-kylä)

Itseään elättävät kotitaloudet kokoontuvat ja muodostavat Prout-kylän kunnallishallinnon. Prout-kylissä kunnallishallinnot kasvavat usein 60 000 asukkaan kokoisiksi. Asukkaille suunnatut vuorovaikutustilaisuudet ja aktiviteetit pidetään keskitettyissä monitoimitiloissa, jotka rakennetaan kunnallishallinnon keskelle. Monitoimitilat koostuvat hallintotalosta, valmistustalosta ja taidetalosta, ja niiden alle rakennetaan maanalainen pysäköintialue. Jos kunnallishallinnon alueella on historiallisia rakennuksia, temppeleitä tai pyhäkköjä, niitä hallinnoi lähin kunnallishallinto. Koko kylän suunnittelussa otetaan huomioon ikääntyneiden ja liikuntarajoitteisten henkilöiden mukautetut tarpeet, kuitenkin siten, että se ei aiheuta ongelmia terveille asukkaille.

○Elämän Kukka

Prout-kylän rakennuspaikan valinnassa otetaan huomioon mahdolliset luonnonkatastrofit, kuten maanjäristykset, tsunamit ja maanvyörymät, ja vältetään korkean riskin alueet. Merialueet ja jokivarsit voivat tulvia tsunamien ja tulvien vuoksi. Muinaisten maanjäristysten opetuksena on, että kivimuistomerkit ja asiakirjat voivat osoittaa tsunamin saapumispaikan, ja niitä käytetään apuna päätöksenteossa.

Prout-kylän asuinrakennusten sijoittelussa hylätään rahatalouteen perustuvat suorat rivit, ja sen sijaan käytetään Elämän Kukka -nimistä pyöreää kuviointia perusmuotona asuinrakennusten järjestämiseksi.

Tämä Prout-kylä, jonka halkaisija on 4 km (säteeltään 2 km), on yksi kyläyksikkö. Aluksi kuusi kotitaloutta sijoittuvat pyöreään muodostelmaan, ja nämä kuusi muodostavat seitsemän ympyrää, jotka yhdistyvät luoden uuden ympyrän. Kaikki asuinrakennukset järjestetään pyöreästi. Keskelle sijoittuvat monitoimikeskukset, kuten hallintokeskus, taidekeskus ja tuotantokeskus.

Monitoimikeskuksen ympärillä oleva ympyrä, jonka halkaisija on 444 metriä, on keskusaukio. Tämä alue on niin suuri, että sinne mahtuu neljä pesäpallostadionia. Se on tarkoitettu urheilulle, festivaaleille, konserteille ja muille laajoja tiloja vaativille toiminnoille. Taidekeskuksen ympärillä oleva ympyrä sisältää myös liikuntahallin.

Vuonna 2015 Japanin kotitalouksien keskimääräinen koko oli noin 2,5 henkilöä. Seuraavat luvut kuvaavat kotitalouksien kokojen kehitystä Edo-ajalta lähtien.

Edo-aika 1600-luku: 6–7 henkilöä

Edo-aika 1750-luku: 4 henkilöä

Taisho-Meiji-aika 1868–1926: kotitalouksien keskimääräinen koko 5,02 henkilöä

Showa-aika 1950-luku: kotitalouksien keskimääräinen koko 5 henkilöä (aviopari ja 3 lasta)

Showa-aika 1970-luku: kotitalouksien keskimääräinen koko 3,69 henkilöä

Heisei-aika 2010-luku: kotitalouksien keskimääräinen koko 2,51 henkilöä

Jos Prout-kylän elämäntapaa seurataan, ja jos kaikki kotitaloudet ovat viiden hengen perheitä, silloin yhteen Prout-kylään voisi mahtua 70 560 asukasta. Jos taas kotitaloudet ovat kolmihenkisiä perheitä, kylään mahtuisi 42 336 asukasta.

○Syynä 4 km:n halkaisijalle

Kylän reunalta monitoimitilaan, joka sijaitsee keskellä, on 2 km, ja kävely sinne kestää noin 30 minuuttia. Yleisesti ottaen tällä etäisyydellä voi nauttia miellyttävästä kävelylenkistä. Kuitenkin jos matka kestää 45 minuuttia tai jopa tunnin, on menomatka vielä mahdollista kävellä, mutta paluumatka voi tuntua raskaalta. Prout-kylän elinvoimaisuuden varmistamiseksi kylä tulisi pitää sellaisena, että ihmiset voivat helposti kävellä lyhyitä matkoja ja nauttia kävelylenkeistään.

Jos matka on käveltävissä, se on myös pyöräilyetäisyydellä. Toisen kasvuvaiheen lähestyvä 14-vuotias lapsi voi kokea yli 3 km:n matkan pyörällä liian pitkänä. Myös rahataloudessa vanhemmat voivat huolehtia lasten turvallisuudesta ja olla haluttomia sallimaan pyöräilyä yli 4 km:n matkalle, peläten esimerkiksi auto-onnettomuuksia. Prout-kylässä, olettaen että lapset käyvät päivittäin kylän keskellä olevassa monitoimitilassa, asunnot tulisi sijoittaa niin, että pienet lapset voivat pyöräillä 2–3 km:n päähän. Näin ollen 4 km:n halkaisija on etäisyys, jonka aikuiset ja lapset voivat helposti kulkea kävellen tai pyörällä, ja se toimii kylän yhtenä suuntaviivana.

On odotettavissa, että tulevaisuudessa muita suunnitelmia, kuten Flower of Life -mallia, kehitetään tutkimuksen myötä, mutta tällä hetkellä tämä malli toimii perusmuotona jatkokehitykselle.

○Monitoimitilat

Monitoimitilat rakennetaan Prout-kylän keskustaan, ja asunnot sijoitetaan niin, että ne laajenevat pyöreänä alueena keskustasta, luoden kunnallishallinnon.

Monitoimitilojen sähkö ja varastointi toimivat samalla tavalla kuin muissa asunnoissa. Kunnallishallinnon korkeimmat rakennukset, erityisesti maissa kuten Japani, joissa maanjäristykset ovat yleisiä, saattavat kokea voimakkaita heiluntoja, jos ne ovat korkeita, ja huonekalut voivat kaatua. Siksi kunnallishallinnon aloitteena rakennukset pidetään matalina, ellei erityistä syytä vaadi korkeampia rakennuksia. Tämä ratkaisu myös säilyttää etäisyyksiä ja maiseman avoimuuden.

Kunnallishallintoon asennetaan kolme organisaatiota, jotka vastaavat hallinnoinnista: hallinto-osasto, terveys- ja ravitsemusosasto, ja valmistusosasto. Kunnallishallinnon keskelle rakennetaan kolme päärakennusta: hallintotalo, taidekeskus ja tuotantotalo.

Hallintotalossa sijaitsevat kaikki hallintoon liittyvät osastot, kuten hallinto-organisaatiot, valvontahuone (ICT, sähkö, vesi), paloauto, majoituspalvelut, krematorio, eläinten polttouuni ja muut kunnallishallinnon toiminnot. ICT tarkoittaa tiedon ja viestinnän teknologioita, ja se kattaa internetin sekä informaation ja viestinnän teknologiat.

Taidekeskuksessa on tilat taiteelliseen toimintaan, kuten työhuoneet, esityssali, näyttelytilat, kirjasto ja sairaala. Tuotantotalossa sijaitsevat valmistukseen liittyvät tilat, kuten teollisuustilat ja keramiikkahuoneet. Lisäksi monitoimitilojen alle rakennetaan maanalainen pysäköintialue.

○Prout-kylän rakennuspaikka ja määrä

Japani on maa, jossa maanjäristykset ovat yleisiä, ja sillä on myös tsunamivaaroja. Kun tarkastelemme Japanin tsunamihistoriaa 200 vuoden aikajänteellä, jossain alueessa on usein ollut suuri tsunami, joka on aiheuttanut kuolemia. Tämä tarkoittaa, että jos Prout-kylä rakennettaisiin meren rannalle, se todennäköisesti jossain vaiheessa tulisi nielemään tsunamin 200 vuoden aikana. Vuoden 2011 Tōhoku-maanjäristyksessä tsunami ulottui jopa 10 km sisämaahan. Japanissa, kun siirrytään 10 km meren rannasta sisämaahan, useimmiten alkaa näkyä vuoria. Tästä syystä Japanin tulisi rakentaa asuinalueet vuoristoalueille. Lisäksi aiemmat tiedot osoittavat, että maapallon mannerlaattojen rajakohdissa esiintyy usein suuria maanjäristyksiä, mutta niiden tarkkaa sijaintia on edelleen vaikea ennustaa.

Seuraavaksi tarkastellaan Japanin "Prout-kylän rakennuspaikkoja" ja niiden määrää. Ensiksi tulee skannata seuraava QR-koodi (Google Maps) matkapuhelimella tai klikata alla olevaa linkkiä ja zoomata nähdäksesi karttatiedot.

Prout-kylän rakennuspaikkojen linkki

Tämä kartta on väritetty seuraavasti:

- Vihreä viiva: Mannerlaatta

- Sininen ympyrä: 50 km säde Fukushiman ydinvoimalasta

- Punainen väri: Prout-kylän rakennuspaikkojen arvioitu sijainti. Yksi punainen ympyrä on halkaisijaltaan 4 km.

(Rannikolta 10 km sisämaahan ja 4 km mannerlaatan ympäriltä on vältetty)

Mannerlaatan ympäriltä on vältetty 4 km alue, mutta jos tapahtuu maanjäristys, jonka magnitudi on 9 luokkaa, se voi aiheuttaa suuria tärinöitä jopa 10–20 km:n etäisyydellä maanjäristyksen keskipisteestä. Tärkeintä on, että asuessa Japanissa missä tahansa, maanjäristys voi tapahtua, joten asuinrakennuksen tulee olla turvallinen jopa suurten maanjäristysten aikana. Jos talo ei kaadu ja esineet eivät putoa, suuria kuolonuhreja voidaan yleensä välttää. Tämän vuoksi on tarpeen suunnitella huonekalujen ja valaistuksen sijoittelu huolellisesti.

Japanin maa-alueen pinta-ala on 377 900 km², josta 33,6 % eli noin 127 000 km² on asuttavaa aluetta. Tähän alueeseen voidaan rakentaa 2 942 Prout-kylää. Näihin kyliin voidaan rakentaa yhteensä 41 517 504 asuntoa. Vuonna 2016 Japanin kotitalouksien määrä oli 51,85 miljoonaa, joista yksin asuvia oli 16,8 miljoonaa kotitaloutta. Japanin yksin asuvien kotitalouksien määrä on jatkanut kasvuaan vuosi vuodelta, mutta jos käytetään vuoden 2016 lukemia, voidaan rakentaa jokaiseen Prout-kylään 1 100 asuntoa, joissa asuu yhteensä kuusi henkilöä, jotka asuvat yksin. Tällöin kaikille kansalaisille riittää asunto.

◯ Yksi Prout-kylä:

Perheasuntoja 13 012 kpl, yksinasujan asuntoja 1 100 kpl × 6 huonetta = 6 600 huonetta, yhteensä 19 612 asuntoa (asuntoja 14 112).

◯ Kaikki 2942 Prout-kylää Japanissa:

Perheasuntoja 38 281 304 kpl, yksinasujan asuntoja 3 236 200 kpl × 6 huonetta = 19 417 200 huonetta, yhteensä 57 698 504 asuntoa (asuntoja 41 517 504).

◯ Vertailuna Japanin kotitaloudet (2016):

Perheasuntoja 35 050 000 kpl, yksinasujan asuntoja 16 800 000 kpl, yhteensä 51 850 000 asuntoa.

Japanissa väestö ikääntyy nopeasti, ja vuonna 2020 väestö oli 125,96 miljoonaa, vuonna 2030 se on 116,62 miljoonaa ja vuonna 2055 se on 91,93 miljoonaa. Tämä tarkoittaa, että asuntomäärä vähenee vuosi vuodelta. Käyttämättömät asunnot toimivat maahanmuuttajien majoitustiloina.

Tämä rakennustapa tarkoittaa, että ei rakenneta kaupunkeja missään, ja tämä ajattelutapa pätee myös muiden maiden osalta. Määrittelemällä kunnallishallinnon asuntojen yläraja estetään kaupungistumista. Jos kaupungistuminen etenee, kuten Tokiossa ja Osakassa, tapahtuu väestötiivistyminen. Suuren maanjäristyksen tai muun katastrofin sattuessa kaupungin asukkaat voivat menettää ruokatarpeet ja liikkumismahdollisuudet.

○Tasaisten ja monimutkaisten maastojen asuinpaikkasäännöt  

Jos 4 km:n ympyrä (Flower of Life) voidaan sijoittaa, niin näin tehdään. Vuoristoalueilla maasto on kuitenkin monimutkaisempi. Siitä huolimatta rakennetaan ensin monitoimikeskus keskelle, ja asuinrakennukset sijoitetaan mahdollisimman paljon ympyrän muotoon. Jos paikka on niin kapea, että siihen mahtuu vain yksi talo, asuinrakennukset voidaan sijoittaa suorassa linjassa. Tällöinkin asuinrakennusten väliin jätetään vähintään 4 metriä tilaa. 

Säännöt:  

1. Rakennetaan monitoimikeskus ensin kunnallishallinnon keskuspaikalle. (Kuvassa oikealla)  

2. Täytetään maasto maaston mukaisesti 4 km:n, 1333 m:n, 444 m:n, 148 m:n, 49 m:n (6 asuinrakennusta) ja 16 m:n (1 asuinrakennus) ympyrän halkaisijoilla. (Kuvassa oikealla)  

3. Asuinrakennuksia ei rakenneta jokien varsille, ja historialliset tulvatiedot tarkistetaan. Rakentaminen tapahtuu kymmeniä metrejä joen rannasta. (Vasemmalla olevassa kuvassa jokien ja asuinrakennusten väli voi olla liian pieni.)  

4. Ottaen huomioon maanvyörymät ja rinteiden sortumat, rakennetaan rakennukset kauemmas kuin mihin ennustetut sedimentit voisivat saavuttaa. (Vasemmalla olevassa kuvassa rinteen ja asuinrakennusten väli voi olla liian pieni.)  

5. Lähtökohtana pidetään sitä, että kahden päivän jatkuvien rankkasateiden jälkeen kapeille alueille, joita ympäröivät vuoren rinteet, voi tulla mutavyöryjä. (Vasemmalla olevassa kuvassa, jos rinteen läheisyydessä on joki, vaarallisuus on korkea.)