6-2. luku Prout-kylä / Kestävä yhteiskunta Prout-kylä Toinen painos

 

○Rinteiden sortumat ja vuorenvyörymät  


Koska Japanin Prout-kylät sijaitsevat usein vuoristoalueilla, on otettava huomioon rinteiden sortumien vaikutukset asuin- ja tieverkostojen sijaintiin. Vuorenvyörymät, jyrkänteiden sortumat ja maavyörymät tunnetaan myös nimellä rinteiden sortumat. Näitä ilmiöitä esiintyy usein rankkasateiden ja maanjäristysten seurauksena. Siksi rinnealueiden juurille, jotka ovat alttiita rinteiden sortumille, tulisi perustaa peltoja, ja tiet ja asuinrakennukset sijoittaa kauemmas rinteistä.  


Kohdat, joissa rankkasateiden aiheuttamat rinteiden sortumat ovat todennäköisiä:  

1. Rinteet, joiden kaltevuus on yli 30 astetta.  

2. Rinteet, joiden kaltevuus muuttuu äkillisesti jyrkemmäksi keskivaiheilla, ja joiden korkeus on yli 5 metriä.  

3. Laakson muotoiset (koverat) rinteet.  

4. Rinteet, joiden yläosassa on laaja loivasti kalteva alue.  


Viimeksi mainitut kaksi kohtaa ovat maastonmuotoja, joissa vettä kertyy helposti suuria määriä.  


Vaikka on vaikea ennustaa, milloin ja missä sortuma tapahtuu, sortuman sattuessa jyrkänteen reunalta alaspäin ulottuvan maan ja sedimentin kärki pysyy yleensä samalla etäisyydellä kuin jyrkänteen korkeus. Jos maassa on kaltevuutta, sedimentti voi kuitenkin levitä kauemmas. Sedimentin leviäminen sivuille on yleensä vähäistä.


○Viljelysmaa  


Prout-kylässä viljellään ruokaa luonnonmukaisin menetelmin. Usein satoa tuottavat kasvit, kuten hedelmät, sijoitetaan asumusten lähelle, kun taas riisi ja muut kasvit, joita korjataan kerran tai kahdesti vuodessa, kasvatetaan hieman kauempana olevilla laajemmilla alueilla. Tarvittaessa näitä kasveja voidaan kasvattaa myös Prout-kylän ulkopuolella. Tällöin viljelyalueen käyttö sovitaan lähialueen kunnallishallintojen kanssa. Ruoat, kuten riisi, joiden kasvu vaatii aikaa ja jotka toimivat pääasiallisena ravintona, olisi suotavaa kasvattaa alueilla, jotka eivät ole alttiita rinteiden sortumille. Kotitalouksissa hyödynnetään myös pystysuoraa hydroviljelyä, mikä mahdollistaa vihannesten ja muiden kasvien suunnitelmallisen ja vakaan viljelyn.  


○Sähköjärjestelmät  


Prout-kylässä sähköjohdot, tietoliikennekaapelit, yhteyspisteet ja vesijohdot asennetaan tien viereen maahan. Jokaisen kotitalouden internet ja puhelin yhdistetään WiFi-yhteyspisteiden kautta. Kunnallishallintojen alueella tuotettu luonnonenergia kerätään tien vieressä olevia sähkölinjoja pitkin koteihin ja kunnallishallintojen hallintahuoneisiin (ICT, sähkö, vesi). Kunnallishallinnot liitetään myös toisiinsa, ja maailmanlaajuiset sähköjärjestelmät yhdistyvät keskenään. Alueille, joilla sähköä on niukasti, toimitetaan ylimääräistä sähköä alueilta, joilla sähköä on riittävästi. Näin kunnallishallinnosta tulee itsessään suuri voimalaitos.


○Vesijohtovesi  

Prout-kylässä jätevesien pääsy jokiin loppuu, ja vedenlaatu paranee. Joen vedenottotornista otettu vesi käsitellään ja valvotaan operointitalon hallintahuoneessa (ICT, sähkö, vesi), minkä jälkeen se toimitetaan kotitalouksiin. Viemäriverkostoa tai jätevedenpuhdistamoa ei tarvita, sillä jätevesi palautetaan viljelysmaalle. Vesiputkistoissa käytetään materiaaleja, jotka eivät sisällä lyijyä, eivätkä ruostu.  


Puhdasta vettä saadaan ottamalla vettä lähteiden ympäristöstä, jota valvotaan tarkasti. Mahdollisuuksien mukaan vesi otetaan suoraan lähteistä, jolloin mineraalipitoista vettä voi juoda sellaisenaan.  


Kunnallishallinnoille, jotka sijaitsevat kaukana joista, ensisijainen ratkaisu on toimittaa vettä lähimmästä kunnallishallinnosta putkien kautta. Jos tämä ei ole mahdollista, kunnallishallinnot siirretään alueille, joissa vettä on saatavilla.  


Saarilla, joilla ei ole vesilähteitä, vesi toimitetaan aluksi lähialueilta merenalaisen vesijohdon kautta. Jos merenalaista vesijohtoa ei voida rakentaa, harkitaan maanalaisen padon rakentamista. Maanalainen pato on järjestelmä, jossa maahan rakennetaan vedenpitävä seinämä, joka pysäyttää pohjaveden virtauksen ja kerää sen varastoitavaksi. Tätä teknologiaa on jo käytössä monissa maissa, mukaan lukien Japani.


○Julkiset rakennustyöt  

Julkisten rakennustöiden suunnittelusta ja suunnittelun toteuttamisesta vastaa valmistusosasto. Kun suunnitelma on valmis, se vaatii 1. johtajan hyväksynnän. Tämän jälkeen valmistusosasto ilmoittaa työn tarpeesta kyseisen alueen johtajalle. Esimerkiksi laajojen alueiden rakennustöistä vastaisi mahdollisesti 3. johtaja. Hän keskustelee valmistusosaston kanssa ja päättää, miten alueen asukkaat jaetaan tehtäviin, ja työ toteutetaan. Jos työalue on pieni mutta tarvitsee paljon työntekijöitä, myös lähialueiden kaupunkikokouksia informoidaan, jotta ne voivat tarjota apuaan.  


Työaika pyritään pitämään mahdollisimman lyhyenä, esimerkiksi 1–4 tuntia päivässä, ja vuorojärjestelmää käytetään. Jos jotkut asukkaat osallistuvat töihin useammin kuin toiset, se voi aiheuttaa erimielisyyksiä ja ristiriitoja. Tämän välttämiseksi osallistujien työaikaa kirjataan, jotta työmäärä jaetaan mahdollisimman tasapuolisesti.  


Prout-kylässä aineelliset tarpeet täytetään tasapainoisesti, jolloin köyhyys poistuu ja rikollisuus vähenee. Näin ollen lukkojen tarve vähenee, mutta aluksi lukkojen asentaminen jätetään asukkaiden päätettäväksi. Muuton yhteydessä asukkaat voivat jättää huonekalunsa, joita seuraavat asukkaat voivat käyttää. Kun kunnallishallinnon lupa on saatu, kuka tahansa voi asua haluamassaan paikassa ja valitsemassaan seurassa, myös lapset.  


Jos asukkaat haluavat uudistaa tai rakentaa uutta asuinrakennusta, heidän tulee ilmoittaa asiasta valmistusosastolle. Valmistusosasto päättää rakennusten sijainnin perustuen pyöreään rakenteeseen. Rakennusten ympärille ei tehdä aitoja tai muureja, jotta ympäristö pysyy avoimena.  


Kylän suunnittelussa otetaan aina huomioon esteettömyys. Kaikki rakennelmat ja tiet suunnitellaan niin, että myös pyörätuolia käyttävä henkilö voi liikkua itsenäisesti. Esteet, kuten portaat tai kynnykset, pyritään minimoimaan, ja pitkät luiskat tai hissit lisätään tarvittaessa.  


Kunnallishallinnon tiet, polut vuoristossa ja rakennusten sijainti suunnitellaan ensisijaisesti luonnon ehdoilla. Valmistusosasto johtaa suunnittelua ja varmistaa, että suuret puut säilytetään kaatamatta niitä. Maantasoilla kulkeviin teihin ei asenneta liikennevaloja, liikennemerkkejä, aitoja tai kaiteita, ellei se ole ehdottoman välttämätöntä. Naapurikunnallishallintoihin johtavat tiet suunnitellaan kuitenkin riittävän leveiksi suurille pelastusajoneuvoille hätätilanteiden varalta.  


Teiden suunnittelussa tulee välttää sokeita kulmia risteyksissä. Näin ollen kylän suunnittelussa vältetään alusta alkaen nelikulmaisten rakennusten sijoittamista risteyksiin. Lisäksi jalankulku-, pyöräily- ja ajoneuvotiet pyritään erottamaan toisistaan mahdollisuuksien mukaan.


Ja alueilla, joilla ei kulje autoja, kuten niityillä, ei rakenneta teitä. Sen sijaan ihmiset voivat vapaasti valita kulkureittinsä. Koska yhteiskunnassa ei ole enää jätettä, kaikkialla voi kulkea paljain jaloin. Öisin asuinalueiden ja teiden valaistus syttyy, ja kaikki valot suunnitellaan valaistustaiteen periaatteiden mukaan parantamaan yömaisemaa. Paikoissa, joissa valaistus ei vaikuta maisemaan merkittävästi, käytetään liikkeentunnistimia niin, että valot syttyvät vain ohikulkijoiden läsnä ollessa. Muuten valo sammutetaan, jotta tähdet näkyvät.


Jokien osalta vältetään mahdollisimman paljon betonipatojen rakentamista, jotta luonnonmukainen maisema säilyy. Alueille, joilla rankkasateet voivat aiheuttaa tulvia, ei rakenneta mitään. Näiden yhteisten sääntöjen noudattaminen varmistaa, että maan pinnalla on vain minimimäärä rakennelmia ja teitä, ja loput täyttyvät luonnosta ja eläimistä.



○Alukset


Satamia rakennettaessa etusijalla ovat luonnonsatamat, joissa olosuhteet ovat luonnonvalmiita.


○Suositusvaalit


Rahataloudessa johtajiksi soveltuvat usein henkilöt, joilla on korkea halu luoda taloudellista hyötyä tai tuottaa uusia innovaatioita, mikä edistää liiketoimintaa ja tiedettä. Prout-kylän johtajan tärkein ominaisuus ei kuitenkaan ole tämä halu. Toisin kuin rahataloudessa, Prout-kylässä ei ole tarpeen pakottaa yhteiskuntaa kehittymään. Suurin osa asukkaiden elämästä täyttyy Prout-kylässä, ja he voivat elää ilman kiireistä työskentelyä. Yhteiskunnan kehitys on perusteltua vain, jos se hyödyttää kaikkia ja ei tuhoa ympäristöä. Tällaisen päätöksen kykenevän henkilön on oltava johtaja, jotta voidaan rakentaa rauhallinen ja vakaa yhteiskunta. Tällaiset henkilöt soveltuvat kunnallishallinnon tai osavaltion edustajiksi, mutta rahatalouden vaalijärjestelmässä harvoin nousevat esiin tällaiset henkilöt.


Rahatalouden vaalijärjestelmällä, jossa tunnettuus, rahoitusvoima ja ryhmittymien tuki ovat keskeisiä, on merkittäviä ongelmia. Äänestäjien on valittava joku rajallisten tietojen perusteella. Useimmat ihmiset voivat arvioida ehdokkaita vain television, videoiden, sanomalehtien ja katupuheiden kaltaisten vähäisten tietolähteiden perusteella. Jos ehdokkaista esitetään televisiossa aktiivisia otoksia tai hymyileviä ilmeitä, heidän vaikutelmansa äänestäjiin paranee, mutta se heijastaa vain heidän poliittista toimintaansa. Näin ollen äänestäjät päätyvät äänestämään henkilöitä ymmärtämättä täysin heidän todellista luonnettaan.


Tämän ongelman ratkaisemiseksi ja rehellisten henkilöiden valitsemiseksi kunnallishallinnon sisällä järjestetään suositusvaalit asukkaiden kesken. Kunnallishallinnon vaiheittain valitut johtajat osallistuvat prefektuurin kokouksiin. Prefektuurin kokouksessa valitaan myös suositusvaalilla prefektuurin johtaja, joka osallistuu kansalliseen kokoukseen muiden prefektuurin johtajien kanssa. Kansallisessa kokouksessa olevista prefektuurin johtajista valitaan kuuden mantereen osavaltion kokoukseen osallistuva kansallinen johtaja. Lopuksi kuuden mantereen osavaltioiden johtajien joukosta valitaan maailman liittovaltion presidentti ja muut johtajat.


Kunnallishallinnosta maailman liittovaltaan asti suositusvaalit järjestetään seuraavien sääntöjen mukaisesti.

- On aina valittava rehellinen henkilö.  

- Ensisijaisesti valitaan henkilö, jolla on rehellinen luonne, ja näistä valitaan henkilö, jolla on taitoa ja kykyä tuottaa tuloksia.  

- Suositeltavat henkilöt valitaan vuorotellen N-ryhmästä (naiset, lesbot, transsukupuoliset, X-sukupuoli) ja S-ryhmästä (miehet, homot, transsukupuoliset, X-sukupuoli).  

- Henkilöt, jotka määrittelevät sukupuolensa sukupuolineutraaliksi, kaksisukupuoliseksi, sukupuolettomaksi tai epävarmaksi (kuten questioning tai ei-binäärinen), kolmannen sukupuolen edustajiksi itsensä kokevat X-sukupuoliset, tai henkilöt, joiden fyysinen ja henkinen sukupuoli eivät vastaa toisiaan (transsukupuoliset), voivat itse päättää, rekisteröityvätkö he N-ryhmään vai S-ryhmään. Tässä tapauksessa syy voi olla vapaa, kuten tasapainon säilyttäminen kunnallishallinnon mies- ja naisasukkaiden suhdeluvun mukaisesti.  

- Johtajan ja varajohtajan tulee olla N-ryhmän ja S-ryhmän yhdistelmä, ja heidän tehtävänsä vuorottelevat.  

- Jos johtaja erotetaan tai jää eläkkeelle, varajohtaja nousee johtajaksi. Tämän jälkeen ylemmän organisaation johtaja tai varajohtaja siirtyy alempaan organisaatioon. Ylemmän organisaation avoimet paikat täytetään samalla periaatteella, ja valinta tapahtuu vuorotellen N-ryhmän ja S-ryhmän välillä.  

- Jokaisen organisaation lopullinen päätösvalta kuuluu johtajalle. Jos johtaja on poissa, varajohtaja käyttää tätä valtaa.  

- Jos johtaja tai varajohtaja loukkaantuu tai joutuu pitkälle sairauslomalle, heidän tilalleen asetetaan väliaikainen sijainen. Paluun jälkeen he voivat palata samaan tehtävään, jos se on edelleen avoinna.  

- Maailman liittovaltioon, osavaltion kokoukseen, kansalliseen kokoukseen, prefektuurin kokoukseen ja kaupunkikokoukseen osallistuvat pääsääntöisesti johtaja ja varajohtaja yhdessä.  

- Hallinnon, terveyden ja ravinnon sekä tuotannon johtajilta ja varajohtajilta vaaditaan erikoisosaamista. Näihin tehtäviin etsitään kunnallishallinnossa arvostettuja, rehellisiä ja päteviä henkilöitä. Päätöksen tekee 5. kaupunkikokouksen johtaja keskusteltuaan asiasta kokouksessa.  

- Jokaisella asukkaalla on oikeus suositella yhtä henkilöä, ja jokaisella johtajalla on oikeus suositella henkilöä sekä organisaatiossaan että 5. kaupunkikokouksessa.  

- Suositusoikeus on kaikilla asukkailla, mutta heillä on oltava vähintään vuoden asumishistoria kyseisessä paikassa.  

- Kunnallishallinnon tulee ilman erityisiä syitä kuulla kaikkien 10-vuotiaiden ja sitä vanhempien asukkaiden suosituksia.  


Kunnallishallinnon suositusvaalien kulku etenee seuraavasti. Prout-kylässä kuusi asuntoa muodostavat viisi ympyrän muotoista hierarkiatasoa, joista syntyy 5. kaupunkikokouksesta 1. kaupunkikokoukseen ulottuvat kokoukset. Jokaisessa kaupunkikokouksessa valitaan edustaja, eli johtaja, sekä varajohtaja. Jokaisen kokouksen ajankohta ilmoitetaan etukäteen, jotta kuka tahansa voi osallistua seuraamaan.


⑤ 49 metrin halkaisijalla oleva ympyrä — 5. kaupunkikokous (5. kaupunkikokouksen johtajien kokonaismäärä Prout-kylässä on 2352 henkilöä. Mukana on 6 asunnon edustaja, 5. kokouksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja 6 asunnon edustajat.) ④ 148 metrin halkaisijalla oleva ympyrä — 4. kaupunkikokous (4. kaupunkikokouksen johtajien kokonaismäärä Prout-kylässä on 336 henkilöä. Mukana on 4. kokouksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, 5. kokouksen 7 puheenjohtajaa ja 7 varapuheenjohtajaa.) ③ 444 metrin halkaisijalla oleva ympyrä — 3. kaupunkikokous (3. kaupunkikokouksen johtajien kokonaismäärä Prout-kylässä on 48 henkilöä. Mukana on 3. kokouksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, 4. kokouksen 7 puheenjohtajaa ja 7 varapuheenjohtajaa.) ② 1333 metrin halkaisijalla oleva ympyrä — 2. kaupunkikokous (2. kaupunkikokouksen johtajien kokonaismäärä Prout-kylässä on 7 henkilöä. Mukana on 2. kokouksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, 3. kokouksen 7 puheenjohtajaa ja 7 varapuheenjohtajaa.) ① 4 kilometrin halkaisijalla oleva ympyrä — 1. kaupunkikokous (1. kaupunkikokouksen johtajien kokonaismäärä Prout-kylässä on 1 henkilö. Mukana on 1. kokouksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, 2. kokouksen 7 puheenjohtajaa ja 7 varapuheenjohtajaa.)


1. kaupunkikokouksen 2 johtajaa ja 2 varajohtajaa (yhteensä 14 henkilöä) valitsevat 1 johtajan ja varajohtajan Prout-kylälle. Seuraava johtaja on automaattisesti edellinen varajohtaja, mutta uusi varajohtaja valitaan 1. kaupunkikokouksen johtajien ja varajohtajien kesken äänestyksellä. Muiden hierarkiatasojen edustajat valitaan samalla tavoin äänestämällä. Ylempien tasojen johtajat tai varajohtajat osallistuvat alemman tason kokouksiin. Kun uusi 1 johtaja tai varajohtaja valitaan, 2. kaupunkikokouksen puuttuva johtaja tai varajohtaja valitaan uudelleen, jotta edustus jatkuu 1. kaupunkikokouksessa.  


Suositusvaalit alkavat 5. kaupunkikokouksesta, jossa kuuden asunnon asukkaat nimeävät kukin yhden ehdokkaan. Alempien tasojen johtajista muodostuvien ylempien tasojen uudet johtajat valitaan sitä mukaa, kun tarve syntyy. Tämä jatkuu aina maailmanliiton presidenttiin asti, ja valinnat tehdään vuorotellen N-ryhmän ja S-ryhmän edustajista.


Syy, miksi N-ryhmästä ja S-ryhmästä valitaan johtaja vuorotellen, on se, että ihmiskunnan historiassa on ollut jatkuvasti miesvaltaista, ja ilman tätä järjestelmää miehet voisivat tulla valituiksi huomattavasti useammin. Jos taas ryhmät jaetaan liian pieniksi, rehellisten henkilöiden valinta tulee vähemmän todennäköiseksi ja järjestelmän monimutkaisuus kasvaa. Siksi pyritään pitämään järjestelmä mahdollisimman yksinkertaisena.


Jokaisena vuonna määrätään yksi suositusvaalipäivä, ja jos johtaja ja varajohtaja valitaan uudelleen, he jatkavat tehtävissään. Jos he eivät tule valituiksi uudelleen, jäljellä olevista organisaation jäsenistä valitaan uusi johtaja. Sen jälkeen erotetun johtajan kotikaupungista valitaan uusi johtaja, joka lähetetään alempaan kylään, ja korkeampi kylä valitsee uuden johtajan vaaleilla.


Tällä menettelyllä vuoden aikana, jos uusi johtaja on tarpeen, 1. kaupunkikokouksesta täytetään johtajan paikka ensin. Tämä estää sen, että uudet johtajat ja varajohtajat osallistuvat suoraan alempiin kyläkokouksiin. Tämä malli voi myös johtaa tilanteeseen, jossa henkilö, joka ei ole koskaan ollut johtaja, nousee varajohtajaksi ja siirtyy automaattisesti alempiin organisaatioihin. Kuitenkin, jotta henkilöstä voi tulla varajohtaja, hänen on ensin saatava suositus samassa kylässä, ja koska vaaleja pidetään kerran vuodessa, selvästi kelpaamaton tai ahne henkilö voidaan erottaa vuodessa.


Tämä järjestelmä estää asukkaita välinpitämättömyydestä suositusvaaleja tai johtajia kohtaan ja tekee johtajien vaihdosta helpompaa, jos he eivät ole päteviä. Jos mikään johtaja ei tule valituksi uudelleen, hän menettää viransa ja voi palata 5. kaupunkikokoukseen, jos hänet valitaan uudelleen. Näin varmistetaan sukupolvenvaihdoksen ja uusien ideoiden virtaaminen.


Asukkaat, jos ongelma ilmenee naapurustossa, menevät 5. kaupunkikokouksen johtajan ja varajohtajan puoleen hakemaan neuvoja. Jos tarvitaan, 5. johtaja kokoaa naapuruston asukkaita ja pyrkii ratkaisemaan ongelman keskustelemalla. Jos ongelma ei ratkea, he menevät alempaan tasoon, 4. johtajan luo, ja ratkaisevat suuremmat ongelmat keskustellen. Näin ongelmat ratkaistaan keskustelulla, ja jokainen johtaja saa kokemusta pienistä organisaatioista ja kasvaa 1. johtajaksi. Tässä tapauksessa, kun he kohtaavat ongelman, johon ei ole selkeää vastausta, silloin näkyy todellinen kyky johtajassa ja varajohtajassa.


Suositusoikeus on 10 vuodesta alkaen, ja ilman erityistä syytä kunnallishallinto kuulee kaikkien asukkaiden suositukset. 10 vuotta on se ikä, jolloin sekä pojilla että tytöillä alkaa toisen kasvukauden aika, ja mieli ja keho alkavat näkyvästi muuttua lapsesta aikuiseksi. Tässä iässä myös oma tahto alkaa olla selkeästi nähtävissä. Lapset kokevat riippuvuuden ajanjakson vanhemmistaan ja itsenäistymisvaiheen, ja tämä käänne on helpompi muistaa 10-vuotiaana.


Suositusoikeus on kaikilla asukkailla, mutta vaaditaan, että henkilö on asunut alueella vähintään vuoden. Tämä siksi, että ei ole järkevää, että juuri muuttanut henkilö, joka ei ole tavannut monia 5. kaupunkikokouksen asukkaita, tekisi suosituksen ilman tarpeeksi tietoa.


○Prefektuurin kokous, kansallinen kokous, kuusi mannerta ja maailmanliiton suositusvaalit


Kunnallishallinnon 1. johtaja ja varajohtaja kokoontuvat prefektuurin kokoukseen. Prefektuurin kokouksessa valitaan prefektuurin johtaja ja varajohtaja suositeltavaksi "rehellisyyden" ja "tuloksia saavuttavan kyvyn" perusteella. Prefektuurin johtajan ja varajohtajan valinnut kunnallishallinto valitsee uudet 1. johtajan ja varajohtajan. Lisäksi kolme hallinto-organisaatiota, jotka vastaavat hallinnosta, lääketieteestä ja ruoanvalmistuksesta, keskustelevat prefektuurin kokouksessa, ja prefektuurin johtajalla on oikeus pyytää apua.


Vuonna 2000 Japanissa oli 47 prefektuuria, joten prefektuurin johtajia ja varajohtajia oli yhteensä 94 henkilöä, jotka toimivat useista vuosista useisiin kymmeniin vuosiin. Näistä 94:stä henkilöstä valitaan kansallisessa kokouksessa Japanin kansallinen johtaja (kokuchō) ja varakansallinen johtaja (fukukokuchō), jotka osallistuvat maailmanliittoon. Prefektuurin kokouksessa, jossa kansallinen johtaja ja varakansallinen johtaja on valittu, valitaan myös uusi prefektuurin johtaja ja varajohtaja.


Seuraavaksi kuusi mannerta ja maailmanliiton suositusvaaleista. Vuonna 2000 maailmassa oli noin 200 maata, joten maita kohti on olemassa 200 kansallista johtajaa ja varajohtajaa. Maanosista riippuen maiden määrä vaihtelee, ja kun suositusvaalit pidetään, suositusten tekijät voivat valita kulttuurillisesti läheisempää kansallista johtajaa. Suurimpien maanosien alueilla on todennäköisempää, että maailmanliiton presidentti tai johtava hallinto-organisaation pää tulee sieltä. Toinen puoli tätä on se, että tässä vaiheessa kansallinen johtaja ja varajohtaja on valittu rehellisiksi ja kykeneviksi henkilöiksi, jotka ovat tulleet valituksi miljoonien tai kymmenien miljoonien ihmisten joukosta. Siksi kaikki kansalliset johtajat ja varajohtajat osallistuvat maailmanliittoon.


Ensiksi kansallinen johtaja järjestää suositusvaalit omassa kuudessa mantereessaan ja valitsee osavaltion johtajan ja varajohtajan, jotka osallistuvat maailmanliiton hallintoelimeen. Kuusi mannerta ovat: ① Oseania, ② Aasia, ③ Eurooppa, ④ Afrikka, ⑤ Pohjois-Amerikka, ⑥ Etelä-Amerikka. Antarktiksella ei ole pysyvästi asuvia ihmisiä, joten se jätetään pois.


Toisin sanoen kuudesta mantereesta valitaan yhteensä 12 osavaltion johtajaa ja varajohtajaa, jotka osallistuvat maailmanliiton hallintoelimeen. Tämän jälkeen maailmanliiton hallintoelimessä pidetään suositusvaalit, joissa valitaan presidentti ja varapresidentti. Presidentti ja varapresidentti, sekä kuuden mantereen osavaltion johtajat, jotka valitaan, päättävät uuden kansallisen johtajan valitsemisesta. Tässä vaiheessa valitaan myös N-ryhmän ja S-ryhmän edustajat vuorotellen.


Nykyisessä maailmanliiton hallintoelimessä on kolme osastoa: yleishallinto, lääketiede ja ruoanvalmistus. Kuinka monta osastoa tulee olemaan, ei ole vielä päätetty, mutta jos maailmanliitto aloittaa tällä rakenteella, yleishallinnon, lääketieteen ja ruoanvalmistuksen johtajat ja varajohtajat valitaan maailmanliitossa keskustellen siitä, kuka on rehellinen ja kykenevä henkilö. Lopullisesti presidentillä on oikeus tehdä pyyntöjä. Tarvittaessa maailmanliiton hallintoelimen tukemiseksi voivat osallistua myös muut kansalliset johtajat ja varajohtajat.


Esimerkiksi, jos Oseania-alueen N-ryhmän edustaja on maailmanliiton presidentti ja kuolee, silloin S-ryhmän varapresidentti nousee seuraavaksi presidentiksi. Tällöin maailmanliiton osavaltion johtajista ja varajohtajista valitaan uusi N-ryhmän varapresidentti suositusvaaleilla. Jos tämä varapresidentti on esimerkiksi Pohjois-Amerikan osavaltion johtaja, Pohjois-Amerikassa pidetään uusi suositusvaali ja valitaan henkilö, joka osallistuu kansalliseen kokoukseen. Tällaisella vuorottelujärjestelmällä ja N-ryhmän sekä S-ryhmän vuorottelulla maailmanliiton osavaltion ja varajohtajien kokoonpano muuttuu vähitellen vuosittain.


Näin ollen Prout-kylästä maailmanliittoon saakka, hallinnon ja suositusvaalien rakenne on sama. Nykyisellään presidentiksi nouseva henkilö käy läpi 5. kaupunkikokouksen, 4. kaupunkikokouksen, 3. kaupunkikokouksen, 2. kaupunkikokouksen, 1. kaupunkikokouksen, prefektuurin kokouksen, kansallisen kokouksen, osavaltion kokouksen ja maailmanliiton yhdeksän tason suositusvaalit.


コメントを投稿

0 コメント